Puhun mieluummin kestävyydestä kuin vastuullisuudesta

Ensimmäisessä blogipostauksessaan Asuntoyhtymän vastuullisuusjohtaja Antti Niskanen kertoo ensimmäisestä neljästä kuukaudestaan uudessa työssänsä ja pohtii, että vastuullisuudesta puhuminen tuntuu oikeastaan aika rajoittavalta. Hän puhuu mieluummin kestävyydestä.

Kun aloitin Asuntoyhtymällä elokuussa, mitään tarkkaan rajattua työnkuvaa tai tehtävälistaa ei ollut minua odottamassa, ja hyvä niin! Sain alkaa vain tutustua toimintaan eri näkökulmista ja hahmotella mieleni mukaan, mitä vastuullisuus tai kestävä kehitys voisi tarkoittaa Asuntoyhtymässä.

Käytännön asioitakin – kuten monenlaisia energiaan liittyviä kysymyksiä – on syksyn mittaan toki alkanut parkkeerata työpöydälle. On alkanut käydä selväksi, että työ tulee olemaan aikamatkailua nykyhetken ja niin kaukaisen tulevaisuuden välillä kuin luulee osaavansa kuvitella. Mielessä saa olla kuva ihanasta ja kestävästä tulevaisuudesta, mutta päätöksiä pitää yrityksessä tehdä nyt. Ja nyt. Ja nyt. Koko ajan.

Kestävyyden pohdiskelu laajentaa ajattelua

Pää voi siinä helposti mennä pyörälle, ja niinpä sekä tämän hetken, että haavekuvien selkiyttämiseksi on mielestäni hyvä ottaa vähän etäisyyttä kaikkiin ulkoisiin paineisiin, päivän trendeihin ja vastuullisuuden viitekehyksiin. Vastuullisuudesta puhuminen ylipäätään tuntuu oikeastaan jotenkin rajoittavalta, vaikka ehdottomasti positiivinen käsite sinänsä onkin.

Kestävän kehityksen, tai yksinkertaisesti kestävyyden pohdiskelu taas avaa ainakin minulle itselleni vapaamman ja kokonaisvaltaisemman tavan tarkastella kaikenlaisten asioiden ja systeemien toimintaa, ja auttaa hahmottamaan yrityksen paikkaa tässä maailmassa.

Miten niin? Jos ajatellaan kestävyyden tarkoittavan yksinkertaisesti jonkin asian kykyä säilyä tai ylläpitää itseään, sen voi nähdä olevan tärkeä käsite mille vain taholle, joka haluaa olla pitkään olemassa. Ei tarvitse miettiä tai kinastella, mitkä ovat yrityksen vastuun rajat, tai onko mitään vastuuta olemassa.

Voi vain alkaa ensin mielessään ja sitten käytännössä rakentaa mallia toiminnasta, joka voi jatkua menestyvänä pitkään erilaisissa olosuhteissa, ja siten olla myös osa kestävää systeemiä – eli kestävää maailmaa. Raha on siinä mietinnässä toki mukana, mutta osana isompaa kokonaisuutta.

Kestävyyden perusajatuksesta lähtien voi miettiä oman tai vaikka työkaverin tai talojemme asukkaiden elämän perustaa, yrityksen arvoja, toimintatapoja ja strategioita, kiinteistö- ja rakennusalan toimintaa ja aina koko yhteiskuntaa ja maapalloa. Eikö kuulosta helpolta ja mukavalta!

Kestävän kehityksen on oltava kaikkien yhteinen asia

Asuntoyhtymän perusajatus on kyllä tähänkin asti ollut tehdä päätöksiä mahdollisimman pitkää aikaväliä ajatellen, joten sinänsä kestävyyden ajatus on jo kaiken toiminnan taustalla. Kuitenkin, kun eri tasoja yksittäisestä ihmisestä koko planeettaan tarkastelee tietoisemmin, yrityksen paikka laajemmassa systeemissä ja sen kestävyyden kehittämisessä voi hahmottua uudella tavalla. Näiden kaikkien tasojen yhdistäminen on valtava työ, johon liittyy paljon sellaista, jota kukaan meistä ihmisistä ei taida vielä tietää tai osata.

Jos jotain voi tietää, niin sen, että kestävän kehityksen on oltava niin yrityksen sisällä kuin laajemminkin kaikkien yhteinen asia. Kohtaan joka päivä uusia asioita, joita en vielä tunne, mutta olen hyväksynyt sen, ja yritän etsiä mahdollisimman paljon viisaita ihmisiä ja organisaatioita minua ja meitä auttamaan.

Niinpä, jos joskus kohtaat minut, kannattaa varautua kysymyksiin, jatkokysymyksiin ja jatkokysymysten jatkokysymyksiin! Ehkä ihan vain jutteluunkin. Näin ja muin tavoin yhteyksiä rakentamalla voimme yhdessä viisastua entisestään ja lopulta kenties saada jotain yllättävääkin aikaan.

Tilaa Asuntoyhtymän uutiskirje ja saat tiedon Antin uusimmista kirjoituksista sähköpostiisi.